Tyypit (engl. types) kuvaavat pysyviä tyylejä ja olemisen tapoja. Ne ovat kehitystasoista riippumattomia ja voivat olla myös päällekkäisiä tai epäjohdonmukaisia. Aiemmissa osioissa käytetyn suunnistusmetaforan mukaisesti tyypit voidaan ymmärtää erilaisina retkeilijöinä. Jotkut haluavat edetä lujaa, toiset kuljeskella hitaasti, jotkut ottavat paljon valokuvia, toiset lauleskelevat kulkeissaan... Ihmiset retkeilevät omalla tavallaan usein riippumatta siitä, mitä reittiä tai millaisessa maastossa he ovat kulkemassa. Kuten muitakin AQAL-mallin elementtejä, tyyppejä esiintyy jokaisessa näkökulmaneljänneksessä.

Vasemmasta yläkulmasta löytyvät persoonallisuustyypit. Erilaiset typologiat luettelevat vaihtelevan määrän erilaisia persoonallisuuksia, esimerkiksi:

• Keirsey (4 tyyppiä)
• enneagrammi (9 tyyppiä)
• Myers-Briggs (16 tyyppiä).

Tästä neljänneksestä löytyvät myös sukupuolityypit (gender-tyypit) maskuliininen ja feminiininen. Yksilöillä on siis omien ainutlaatuisten luonteenpiirteidensä lisäksi käytössään sekä maskuliinisia että feminiinisiä ominaisuuksia.

Oikeassa yläkulmassa ovat veriryhmät (A, B, AB, O) ja William Sheldonin laajasti tunnetut kehotyypit (ektomorfinen, endomorfinen, mesomorfinen). Oikeassa alakulmassa ovat ekologiset biomityypit (esim. aro, tundra, saaristo) ja hallintojärjestelmien tyypit (kommunismi, demokratia, diktatuuri, monarkia, tasavalta). Vasemmassa alakulmassa ovat uskonnolliset järjestelmät (esim. monoteismi, polyteismi, panteismi) ja erilaiset sukulaisuusjärjestelmät (esim. eskimojen, havaijilaisten, irokeesien, omahalaisten, sudanilaisten).

Kuva 11: Tyyppejä kussakin näkökulmaneljänneksessä.

Tyypityksestä on monenlaista hyötyä. Alkaen ruokavalioiden suunnittelusta tehokkaiden tiimien kokoamiseen tyyppien ymmärtäminen auttaa toimimaan tilanteen ehdoilla. Tyypit ovat hyvin pysyviä ja pitkäikäisiä, horisontaaleja rakenteita eli tyyppirakenteita erotuksena vertikaaleista kehitystasoista eli rakennetasoista. Tyyppien merkityksen ymmärtäminen perustaa siis toiminnan jo olemassa oleviin rakenteisiin, edistäen aidolla tavalla kestävää kehitystä.

”Tyyppien ymmärtäminen auttaa toimimaan tilanteen ehdoilla.”

Tyypit ovat selkeimmin läsnä huomioidessamme maskuliiniset ja feminiiniset itseilmaisun muodot. Jokaisella ihmisellä on käytössään molemmat. On mahdollista olla luja ja uskollinen tavoitteelleen (maskuliininen ominaisuus) tai vastaavasti nauttia leikistä sen itsensä vuoksi (feminiininen ominaisuus). Näiden tyylien välillä voidaan myös vaihdella tai samastua enemmän toiseen ominaisuuteen.

Ajattele tuntemiasi miehiä ja naisia, jotka ovat omasta mielestäsi sinua maskuliinisempia tai feminiinisempiä. Millaista on olla heidän seurassaan? Saako heidän läsnäolonsa sinut tuntemaan itsesi maskuliinisemmaksi tai feminiinisemmäksi? Kohtaatko heidät samalla tyylillä vai tarjoatko vastakohdan heidän tyypilleen?

Toinen selkeä tyyppijako esiintyy persoonallisuuden ominaisuuksissa, kuten sisään- tai ulospäinsuuntautuneisuudessa. Tyyppidynamiikkaa on siis helppo havaita niin itsessämme kuin toisissakin.

Tämä teksti perustuu artikkeliin Esbjörn-Hargens, Sean (2009). An overview of Integral theory: An all-inclusive framework for the 21st century. Integral Institute, Resource Paper No. 1, March 2009, pp. 1–24.