"Integraalinen tarkoittaa kattavaa, sisällyttävää, ei-marginalisoivaa, hyväksyvää. Integraalinen lähestymistapa millä tahansa alalla pyrkii…sisällyttämään niin monia näkökulmia, tapoja ja menetelmiä kuin mahdollista muodostaen kuitenkin johdonmukaisen näkemyksen aiheesta. Integraaliset lähestymistavat ovat tietyssä mielessä 'meta-paradigmoja': tapoja koota useita ajatussuuntia ja lähestymistapoja yhtenäiseen verkostoon."
- Ken Wilber

Maailma ei ole koskaan ollut yhtä monimutkainen kuin nyt. Nykypäivän suuret kysymykset – uskonnollinen fundamentalismi, ympäristön rappeutuminen, koulutusjärjestelmien epäonnistuminen, eksistentiaalinen vieraantuminen, ja epävakaa taloudellinen tilanne – tekevät elämästä uhanalaista. Samaan aikaan saatavillamme ei ole milloinkaan ollut yhtä monta tieteenalaa ja maailmankuvaa tarjoamassa vastauksia näiden kysymysten ratkaisemiseksi.

Ilman tapaa yhdistää ja sovittaa yhteen monia, usein keskenään ristiriitaisia näkökulmia niiden tarjoamat mahdollisuudet ongelmien ratkaisemiseksi menetetään. Globaali maailma tarvitsee viitekehyksen, joka sisältää mahdollisimman monta lähestymistapaa yksilölliseen ja kollektiiviseen ongelmanratkaisuun.

”Globaali maailma tarvitsee viitekehyksen, joka sisältää mahdollisimman monta lähestymistapaa ongelmanratkaisuun.”

Vuonna 1977 yhdysvaltalainen filosofi Ken Wilber julkaisi ensimmäisen kirjansa The Spectrum of Consciousness. Teos yhdisti psykologian keskeisimmät koulukunnat tietoisuuden monimutkaista kehitystä kuvaavaksi jatkumoksi. Kirjan perusajatus oli, että eri psykologiset suunnat käsittelevät eri kohtia tällä jatkumolla. Jokaiselle vaiheelle on omat hoitomuotonsa, psykoanalyysistä logoterapiaan ja transpersoonalliseen psykologiaan.

Yli kolmenkymmenen vuoden ajan Wilber on jatkanut tämän yhdistämisen kipinän seuraamista. Hänen työnsä on käsitellyt kulttuuriantropologiaa, filosofiaa, uskonnon sosiologiaa, fysiikkaa, terveydenhoitoa, ympäristönsuojelua, tieteen ja uskonnon suhdetta sekä postmodernismia. Wilber on julkaissut kolmisenkymmentä teosta, joiden myötä hän on kehitellyt integraaliteoriansa (engl. Integral Theory). Wilberin kirjoja on käännetty lähes kolmellekymmenelle kielelle, mikä kuvaa hyvin kansainvälisen kiinnostuksen laajuutta. Wilber on eräs käännetyimmistä akateemisista kirjoittajista Yhdysvalloissa ja ensimmäinen filosofi-psykologi, jonka kootut teokset on julkaistu tekijän omana elinaikana.

Wilber alkoi käyttää termiä "integraalinen" julkaistuaan uraauurtavan teoksensa Sex, Ecology, Spirituality vuonna 1995. Neljän näkökulman mallista, joka teoksessa esiteltiin, on tullut integraaliteorian tavaramerkki. Siitä käytetään myös nimeä AQAL-malli. AQAL on lyhenne viidestä elementistä:

• näkökulmaneljännekset
• kehitystasot
• kehityslinjat
• tietoisuuden tilat
• tyypit

Nämä viisi elementtiä kuvaavat inhimillisen todellisuuden perustavanlaatuisimpia toistuvia piirteitä. Nämä tekijät sisällyttämällä pyritään varmistamaan, ettei ongelman ratkaisussa ole jäänyt huomioimatta mitään merkittävää osa-aluetta. Samaan aikaan ne edustavat oman tietoisuutemme peruselementtejä tässä ja nyt.

Wilberin integraaliteoriasta on muodostunut yksi merkittävämmistä lähestymistavoista uudella "tieteenalalla", jota on kutsuttu metateoriaksi tai integraaliopiksi (engl. Integral Studies). Wilber ei suinkaan ole alan ainoa teoreetikko – hänen panoksensa integraalisen näkemyksen muodostamisessa  ja tunnetuksi tekemisessä on kuitenkin ollut merkittävä.

”Integraaliteoriassa yhdistyvät luonnontieteen, yhteiskuntatieteen ja humanistisen tieteen merkittävät oivallukset.”

Integraaliteoria punoo yhteen merkittävät oivallukset kaikista tärkeimmistä ihmiskunnan tietoperinteistä. Näihin lukeutuvat niin luonnontieteet, yhteiskuntatieteet kuin taiteet ja humanistiset tieteenalat. Kattavan luonteensa johdosta integraaliteoriaa on käytetty yli 35 eri akateemisella ja ammatillisella alalla, kuten taiteessa, terveydenhuollossa, organisaatioiden johtamisessa, ekologiassa, seurakuntatyössä, taloustieteessä, psykoterapiassa, oikeustieteessä ja naistutkimuksessa.

Integraaliteorian avulla on myös kehitetty henkilökohtaisen kehityksen menetelmä, ILP eli Integral Life Practice. ILP tarjoaa järjestelmällisen tavan tutkia kattavasti omia kykyjään ja eri puoliaan, kuten fyysistä kehoa, tunneälyä, kognitiivista ymmärrystä, ihmissuhteita ja henkisyyttä.

Integraaliteoria tarjoaa yksilöille ja organisaatioille tehokkaan lähestymistavan, koska se:

• sopii lähes jokaiseen kontekstiin ja mittakaavaan
• järjestää olemassa olevat analyysi- ja toimintamenetelmät
• tarjoaa mahdollisuuden valita tarkoituksenmukaisimmat työkalut, tekniikat ja oivallukset

Integraaliteoria on käytössä niin intiimissä yksilöpsykoterapiassa kuin esimerkiksi YK:n Leadership for Results -ohjelmassa, joka pyrkii vastaamaan AIDS:n asettamiin haasteisiin yli 30 maassa¹.

Tämän osion alasivuilla tarkastellaan erikseen kutakin integraaliteorian viidestä elementeistä, tarjotaan esimerkkejä niiden käytöstä eri yhteyksissä, syitä niiden hyödyllisyyteen ja keinoja niiden tunnistamiseen oman välittömän kokemuksen avulla.

>> Seuraavaan kohtaan 'Näkökulmaneljännekset'

Tämä teksti perustuu artikkeliin Esbjörn-Hargens, Sean (2009). An overview of Integral theory: An all-inclusive framework for the 21st century. Integral Institute, Resource Paper No. 1, March 2009, pp. 1–24.

¹ Ks. esim. Barrett Brown: The Use of an Integral Approach by UNDP's HIV/AIDS Group As Part of their Global Response to the HIV/AIDS Epidemic ja Michael McElhenie: An Integral Response to HIV/AIDS: The “Leadership for Results” Story.